Tuotannon virtautus tuo rakentamiseen tuottavuusloikan


PUHEENVUORO Kirjoittaja: Juha Salminen, kehitysjohtaja, Consti Yhtiö Oyj
Keinoja rakentamisen tuottavuuden nousuun on jo pitkään haettu esivalmistuksesta. On myös oivallettu, että tuotannon suunnitteluun ja valmisteluun täytyy panostaa huomattavasti normaalia enemmän, mihin erilaisilla yhteistoimintamalleilla pyritäänkin. Uusi käsite tuottavuuden parantamisessa on virtaus, mikä on ehkä vaikeimmin ymmärrettävä kaikista.

Kuitenkin juuri virtaus on se tulppa, jonka odotetaan avaavan padot tuottavuuden kehittämiselle. Pelkkä esivalmistus, tai hyväkin perinteiseen tuotantotapaan nojautuva suunnittelu, eivät ole tuottaneet ratkaisevaa kehityshyppäystä. Mutta kun nämä yhdistetään virtaukseen, voidaan olla suuren oivalluksen äärellä.

Virtauksessa työt suunnitellaan tarkalla tasolla

Jotta ymmärtäisi mistä tuotannon virtauksessa on kyse, sitä pitää verrata nykyisen tuotantotapaan, jota kuvaa sana resurssitehokkuus. Se ilmenee käytännössä siten, että tuotantoa suunnitellaan sen pohjalta, paljonko työmaalla on käytettävissä resursseja. Tällöin viikoittainen työsuunnittelu on sen suunnittelua, mihin resurssit sijoitetaan ja että kaikille on hommia. Tyypillinen huoli työmaalla on, että kaikille riittää ”mestaa”. Työnjohdon tehtävä on oivallisesti täytetty, kun työmaa on täynnä vapaata mestaa ja piikkauskone laulaa.

Jossain määrin tämä on toki perusteltua, koska kyllähän odotusaikakin on hukkaa. Uudisrakentamisessa on myös väistämättä vaiheita joissa mestaa on tarjolla enemmältikin, kuten runko- ja sisävaiheen taitteessa. Korjauspuolella taas tyhjä mesta näyttäytyy käytöstä poissa olevana tilana, joka on hukkaa isolla H:lla.

Virtauspohjaisessa tuotannossa asiaa lähestytään siltä kannalta, että tyhjä mesta jossa eivät ole työt käynnissä, on hukkaa ja kuvaa epäonnistunutta tuotannonsuunnittelua. Virtautetussa tuotannossa työvaiheet suunnitellaan tarkalla tasolla, vähintään tunnin tarkkuudella, ja huolehditaan, että kaikki työvaiheet etenevät samalla nopeudella joka hetki. Tällöin työmaalla pitäisi olla vain työkohteita, joissa tapahtuu jalostusta, ja muuten tilat ovat joko kokonaan valmiit tai aloittamatta (eli käytössä).

Tästä seuraa, että pienetkin heitot eri työvaiheiden etenemisnopeudessa aiheuttavat odotusaikoja ja häiriöitä. Se on tietysti työnjohdon kauhu, kun on totuttu torjumaan venttaa millä hinnalla hyvänsä. Mutta nykyisen tuotanto-opin mukaan pienet odotusajat ovat vähäisempi paha kuin se että tilaa lojuu joutilaana ”välivarastona”.

Toinen seuraus työvaiheiden ketjuttamisesta tiukasti toisiaan seuraavaksi virtaukseksi on, että kaikki häiriöt on helppo havaita ja niiden syihin voidaan puuttua esim. muuttamalla resursseja, työtapoja tai työnjakoa. Nytkin samat häiriöt ovat olemassa, mutta niitä ei havaita kun joka työvaiheen välillä olevat puskurit peittävät ne alleen.

Esivalmistus ja yhteistyömallit tukevat virtausta

Virtaus on siis tärkeä elementti tuottavuuden nostamiseksi uudelle tasolle. Mutta senkin soveltaminen jää puolitiehen, ellei mukaan lasketa edellä mainittuja esivalmistusta ja hyvää valmistelua. Esivalmistuksen avulla voidaan poistaa tuotantovaiheita ja yksinkertaistaa toteutusta työmaalla, mikä helpottaa virtauksen suunnittelua ja toteuttamista. Toisaalta, ellei tuotantoa suunnitella virtautuksen pohjalta, esivalmistuksesta saatavat hyödyt jäävät helposti realisoitumatta.

Perusteellinen, hyvissä ajoin käynnistyvä tuotannon suunnittelu ja valmistelu taas on edellytys niin esivalmisteiden käytölle kuin virtauksellekin. Halvalla tehdyt suunnitelmat, jotka työnnetään tarjousputkeen urakoitsijoille, tekevät mahdottomaksi tai ainakin vaikeaksi kehittyneiden tuotantomenetelmien käytön, jotka edellyttävät myös toteutusratkaisujen pohtimista ja kehittämistä tuotantonäkökulmasta ja aikaa tuotannon suunnittelulle niin että koko tuotantokoneisto aliurakoitsijoineen ja toimittajineen voidaan rakentaa sitä tukemaan.

Kun alalle kehitetään kokonaisvaltaisia konsepteja Flowsolution –ratkaisujen tapaan, ollaan vaativan tehtävän edessä koko nykyistä toimintakulttuuria uudistamassa. Jos siinä onnistutaan, tuloksena voi olla ennennäkemätön tuottavuusloikka myös rakentamisessa muiden teollisuusalojen malliin, joilla edellä kuvattu tuotantotavan murros on jo aiemmin tapahtunut.

<< Takaisin ajankohtaisiin